sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Tutkimusmatkalla.

Kaikki oppiminen ei ole formaalia, vaan se voi tapahtua leikin varjolla.

Viikonlopun retken aikana oppi Olli ainakin tarkkailua, viestin salaamisen purkamista, japanilaisen ristikon alkeet, vaihtokauppaa, näkymättömän musteen käyttöä ja palapelin kokoamista sekä Tampereen seudun historiaakin nokareen. Yöllä oli vielä leirikaste, jossa piti oppia luottamaan toiseen kulkiessa silmät sidottuina ja työntäessä käden tahmeaan löytäkseen aarteen ja tavatakseen vielä haamuneidin ullakolla.

Lauantaina vuorossa oli lipun nostaminen ja laskeminen sekä käyttäytyminen lipunnostossa sekä pieni tujaus tietoutta Suomen lipun käytöstä ja historiasta, sormenjälkien ottamista, tuoksujen erottamista, kipsivaloksen tekemistä, kirveen ja sahan turvallista käyttöä, makujen tunnistamista ja vertaamista reseptiin, äänien tunnistamista sekä rauhallista käyttäytymistä, ryhmätyöskentelyä viidestä kolmeenkymmmeneen lapsen joukossa, oman vuoron odottamista sekä yöllä kipinämikon tehtäviä yhdessä parin kanssa sisältäen puiden laittamisen kaminaan ja muiden makuupussien vartioimisen. Lisäksi tuli käytännön harjoitus palovamman hoidosta.

Sunnuntaina harjoiteltiin omien tavaroiden pakkaamista, vertailujen ja poissulkemisen avulla valintaa sekä siivoamista.

Palkinnoksi tästä kaikesta sai suoritettua seikkailijoiden salapoliisimerkin.



HUHHUH.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti